Siirry sisältöön
Etusivu
Työturvallisuuskeskus

Valmistautuminen vaaleihin

Työsuojeluvaalin järjestäminen on ensisijaisesti työntekijöiden tehtävä. Vaalin käytännön järjestelyn tekee henkilöstön edustajista muodostettu vaalitoimikunta, jossa on vähintään kolme jäsentä.

Ennen ensimmäisiä vaaleja työsuojelupäällikkö kutsuu henkilöstöryhmien edustajat neuvotteluun, jossa sovitaan tai todetaan, mikä on toiminta-alue, työsuojeluorganisaation laajuus, työsuojelutoimikunnan jäsenmäärä ja eri osapuolten edustus ja henkilöstön jakautuminen eri ryhmiin.

Jatkossa työsuojeluvaalien järjestämisestä ja vaalitoimikunnan valinnasta sovitaan työsuojelutoimikunnassa. Mikäli työsuojelutoimikuntaa ei ole, vaalien käynnistämisestä sovitaan työnantajan ja työntekijöiden välisessä yhteistoiminnassa. On tärkeää, että työpaikalla työntekijöiden perehdyttämisen osana käsitellään työsuojelun yhteistoimintaan liittyvät velvoitteet ja periaatteet.

Vaalitoimikunnan jäsenten tehtävänä on huolehtia vaalien käytännön järjestelyistä, valvoa vaalia, laskea tulokset ja ilmoittaa vaalin tulos. Vaaleissa ehdokkaaksi asettuvan on suositeltavaa jättäytyä pois vaalitoimikunnasta jääviysongelman takia.

Vaalin toimittamista varten osapuolten on aluksi määriteltävä ns. yhteistoimintatyöpaikka, johon työsuojeluvaaleissa valittavat edustajat valitaan.

Yhteistoimintatyöpaikka on saman työnantajan yhden tai useamman toimipisteen tai toimintayksikön muodostama kokonaisuus. Yritykseen voidaan määritellä useampia yhteistoimintatyöpaikkoja. Yhteistoimintatyöpaikkaa määriteltäessä otetaan huomioon toiminnan luonne ja laajuus, toimipisteiden tai toimintayksiköiden työntekijöiden lukumäärä sekä työn vaarat ja haitat. Yhteistoiminnan osapuolilla tulee olla tosiasiallinen mahdollisuus keskinäiseen yhteydenpitoon ja tehtäviensä hoitamiseen. Työsuojelun yhteistoiminnan toteutumista on hyvä seurata säännöllisesti ja tehdä tarvittaessa ehdotuksia organisoinnin kehittämiseksi.

Tosiasialliset mahdollisuudet tarkoittavat esimerkiksi

  • mahdollisuutta perehtyä työpaikkansa työympäristöön ja työyhteisön tilaan liittyviin työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttaviin asioihin
  • mahdollisuutta kouluttautua työsuojelutehtävään
  • riittävää ajankäyttöä
  • mahdollisuutta yhteydenpitoon edustamiensa henkilöiden kanssa
  • yhteistä tiedonhallinta- ja viestintämahdollisuutta.

Organisaatiomuutostilanteissa esimerkiksi yrityskauppojen yhteydessä on tärkeää huolehtia, että työsuojelun yhteistoiminnalle luodaan mahdollisimman hyvät edellytykset ja uutta organisaatiota palvelevat toimintatavat. Tarvittavista muutoksista on hyvä sopia hyvissä ajoin ennen vaalien järjestämistä ottaen huomioon työsuojelun yhteistoiminnan tarkoitus ja työehtosopimusten määräykset.

Näissä tilanteissa on tarkoituksenmukaista käsitellä sulautuvaa kokonaisuutta omana yhteistoimintatyöpaikkanaan ko. vaalikauden loppuun, jonka jälkeen työpaikkamääritelmää voidaan muuttaa tarkoituksenmukaisemmaksi. On tärkeää huolehtia, ettei yrityskauppatilanteessakaan sulautuva yksikkö jää ilman työsuojeluvaltuutettua. Sulautuvalla toiminnolla voi tarvittaessa olla oma työsuojeluvaltuutettu kauden loppuun. Tätä varten voidaan järjestää täydennysvaali.

Edustajien toimikausi määritellään kalenterivuosina lukuun ottamatta työnantajan nimeämää työsuojelupäällikköä. Vaalissa valittujen edustajien toimikausi on kaksi seuraavaa kalenterivuotta, ellei alakohtaisessa sopimuksessa taikka paikallisesti työpaikan työsuojelutoimikunnassa tai sitä vastaavassa yhteistoimintamenettelyssä perustellusta syystä sovita pidemmästä toimikaudesta. Lain nojalla paikallisesti voidaan kuitenkin sopia enintään neljän kalenterivuoden pituisesta toimikaudesta. Toimikauden pituuden tulee olla tiedossa ennen vaalia.

Toimikauden pituus tulee olla tiedossa ennen ehdokasasettelua. Lyhyemmän kauden etuna on, että valittavien henkilöiden kannatus punnitaan useammin ja henkilön on helpompi sitoutua tehtävään. Pidemmän toimikauden etuna on työsuojelutehtävissä toimivien henkilöiden asiantuntijuuden vahvistuminen sekä yhteistoiminnan kehittymisen näkökulma.

Henkilöstön jakautuminen työntekijöihin ja toimihenkilöihin vaihtelee aloittain. Joillakin aloilla on vain työntekijöitä, toisilla kaikki ovat toimihenkilöitä tai sitten sekä että. Toimihenkilö voi tarkoittaa myös esimiesasemassa olevaa henkilöä.

Joillekin toimialoille on tehty erillinen työsuojelun yhteistoimintasopimus, joissa on voitu sopia esimiesten oikeudesta valita oma työsuojeluvaltuutettunsa. Kaikilla toimialoilla ei tällaista sopimusta kuitenkaan ole.

Siitä, kuinka monelle ryhmälle valitaan edustajat, on sovittava vaalien valmistelun yhteydessä ottaen huomioon lain ja mahdollisen sovellettavan työehtosopimuksen periaatteet.

Jos yritys päätetään jakaa useammaksi työsuojelun yhteistoimintatyöpaikaksi, on jokaisen alueen vaalia varten toimitettavat erilliset luettelot.

Monitoimipaikkaisella työsuojelun yhteistoiminta-alueella on huolehdittava tiedottamisen perille menosta erityisen huolellisesti. Äänestys on järjestettävä kaikilta osin niin, että vaalisalaisuus säilyy. Annettujen äänien tilannetta ei saa olla tarkasteltavissa äänestyksen ollessa käynnissä.

Kun vaalipäivästä on sovittu, vaalin ajankohdasta ja paikasta on ilmoitettava työpaikalla nähtäväksi asetettavalla ilmoituksella tai muulla kaikille työpaikan vaaleissa äänioikeutetuille toimitettavalla tiedonannolla vähintään 14 vuorokautta ennen vaaliajankohtaa. Posti- tai sähköisessä vaalitavassa tämä tarkoittaa osoitteiden tai sähköpostien antamista vaalitoimikunnan käyttöön. Jos työntekijäasemassa ja toimihenkilöasemassa olevat työntekijät ovat ilmoittaneet omien edustajiensa valinnasta, äänestys on pyrittävä toimittamaan samanaikaisesti. Vaalissa ei saa käyttää loukkaavia tai halventavia tunnuksia.

Osalla työpaikoista vaalien järjestäminen on vakiintunutta ja työntekijät ovat yleensä tietoisia työsuojeluvaltuutetun valinnan velvoitteesta. Etenkin järjestäytymättömillä työpaikoilla saattaa olla epätietoisuutta työsuojelun yhteistoimintaan liittyen. Tällöin työnantajan tulee tiedottaa työsuojeluvaltuutetun valinnasta.

Mikäli työsuojeluvaltuutetun tehtävään ei ole kiinnostusta työpaikalla, on tarpeen selvittää sen taustalla olevat syyt ja puuttua niihin. Syynä voi esimerkiksi olla tietämättömyys työsuojelun yhteistoiminnasta ja sen vaatimuksista, kuormittava työtilanne tai tehtäviin liittyvä arvostuksen puute. Työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen valinta vähintään 10 henkilön työpaikalla on lain velvoite.

Menettely edellyttää, että henkilöstökokoukseen on ollut mahdollisuus koko henkilöstön osallistua ja että heillä on ennakkoon tiedossa, että asia käsitellään kokouksessa sekä kokouksen kutsussa on noudatettu 7 päivän ilmoitussääntöä. Menettelyssä on kyse ns. sopuvaalista.

Vaalin toimittamista varten osapuolten on aluksi määriteltävä ns. yhteistoimintatyöpaikka, johon työsuojeluvaaleissa valittavat edustajat valitaan. Yhteistoimintatyöpaikka on saman työnantajan yhden tai useamman toimipisteen tai toimintayksikön muodostama kokonaisuus.

Yhteistoimintatyöpaikkaa määriteltäessä otetaan huomioon toiminnan luonne ja laajuus, toimipisteiden tai toimintayksiköiden työntekijöiden lukumäärä sekä työn vaarat ja haitat. Yhteistoiminnan osapuolilla tulee olla tosiasiallinen mahdollisuus keskinäiseen yhteydenpitoon ja tehtäviensä hoitamiseen. Katso kysymys-vastaus 3.

Ehdokasasettelu, työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen valinta

Ehdokasasettelussa on tärkeää etukäteen määritellä ne henkilöt, jotka eivät voi asettua ehdolle työsuojeluvaalissa, kuten esimerkiksi työsuojelupäällikkö ja johtoryhmä, jotka ovat ensisijaisesti työantajan edustajia työsuojelun yhteistoiminnassa.

Ehdokasasettelussa on syytä varmistaa ehdokkaan suostumus työsuojelutehtävään. Ehdokkaan suostumus voidaan antaa myös suullisesti. Vaalitoimikunta vahvistaa määräaikaan mennessä ilmoitetut ehdokkaat. Mikäli ehdokkaita ei ole jokaiseen tehtävään ehdokasasettelun päättyessä, voidaan näiden tehtävien osalta, joihin ehdokkaita ei ole ilmoittautunut, ehdokasasettelun jatkamisesta sopia. Jos johonkin tehtävään ei ole yhtään ehdokasta, on ehdokasasettelu uusittava.

Työsuojeluviranomaisen kanta on, että esimiehenä toimivan toimihenkilön tai työntekijän mahdollisuus asettua ehdokkaaksi työsuojeluvaltuutetun vaalissa, riippuu siitä, toimiiko hän työnantajan sijaisena tai edustajana vai ei. Työnantajan sijaisena tai edustajana toimiva toimihenkilö tai työntekijä edustaa työsuojelun yhteistoiminnassa työnantajaa. Sama henkilö ei voi edustaa yhtaikaa työnantajaa ja työntekijää.

On huomattava, että kaikki esimiesasemassa olevat henkilöt eivät ole työnantajan edustajia. Esimerkiksi esimiesasemassa olevan henkilön tehtävänä voi olla hänen kokemukseensa tai asiantuntemukseensa perustuvia opastus- ja ohjaustehtäviä tai koordinointiin ja tiedonkulkuun liittyviä tehtäviä. Toimialakohtaisissa sopimuksissa voidaan antaa tarkempia määräyksiä työsuojeluhenkilöstön valinnasta.

Kyllä on, jos näin työpaikalla sovitaan.

Kyllä voi. Työsuojeluvaltuutetun tehtävä kuitenkin päättyy, kun työsuhde päättyy.

Kyllä on. Kausivaihtelulla ei ole merkitystä

Eivät voi. Laki edellyttää työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen valintaa vähintään 10 henkilön työpaikalla.

Kyllä ovat.

Lain mukaan työntekijöillä on oikeus valita työsuojeluvaltuutettu myös alle 10 työntekijän työpaikassa. Tästä on hyvä sopia työsuojelun yhteistoiminnassa.

Jos henkilöt tekevät säännöllisesti tunnin silloin tällöin, ja ovat toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella, he ovat henkilökuntaa ja siten voivat asettua ehdolle ja äänestää.

Kyllä voi, mutta tehtävä lakkaa, jos työsuhde päättyy.

Kyllä voi.

Kyllä voi.

Pääsääntöisesti järjestetään erilliset vaalit työsuojeluvaltuutetun tehtävään ja varavaltuutettujen tehtävään. Pienillä työpaikoilla on mahdollista toteuttaa yksi vaali, jolloin eniten ääniä saanut valitaan työsuojeluvaltuutetuksi, toiseksi eniten ääniä saanut 1. varavaltuutetuksi ja kolmanneksi eniten ääniä saanut 2. varavaltuutetuksi. Tällöin ehdokkaat ovat ehdolla sekä valtuutetun että varavaltuutetun tehtävään. Vaalitoimikunnassa tulee sopia ennen ehdokasasettelua vaalimenettelystä.

Kyllä on, mikäli yhtiöt muodostavat yhteistoimintayöpaikan, joka on yhteistoiminnan kannalta alueellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksenmukainen kokonaisuus.

Määriteltäessä otetaan huomioon toiminnan luonne ja laajuus, toimipisteiden tai toimintayksiköiden työntekijöiden lukumäärä sekä työn vaarat ja haitat.

Yhteistoiminnan osapuolilla tulee olla tosiasiallinen mahdollisuus keskinäiseen yhteydenpitoon ja tehtäviensä hoitamiseen.

Vaali käynnistyy ehdokasasettelulla vähintään 14 vuorokautta ennen vaaliajankohtaa. Ehdokkaat ilmoitetaan vaalitoimikunnalle sovittuun määräaikaan mennessä, viimeistään seitsemän päivää ennen vaaliajankohtaa.

Kun henkilö ilmoittautuu ehdokkaaksi, hänen on mainittava, onko ehdolla työsuojeluvaltuutetuksi, varavaltuutetuksi, työsuojeluasiamieheksi vai työsuojelutoimikunnan jäseneksi.

Ehdokasasettelun päätteeksi vaalitoimikunnan tulee varmistaa kaikkien ehdokkaiden suostumus tehtävään kirjallisesti. Vaalitoimikunta vahvistaa määräaikaan mennessä ilmoitetut ehdokkaat. Mikäli ehdokkaita ei ole jokaiseen tehtävään ehdokasasettelun päättyessä, voidaan näiden tehtävien osalta, joihin ehdokkaita ei ole ilmoittautunut, ehdokasasettelun jatkamisesta sopia. Jos johonkin tehtävään ei ole yhtään ehdokasta, on ehdokasasettelu uusittava.

Ehdokasasettelussa määritellään tarvittaessa myös ne henkilöt, jotka eivät voi asettua ehdolle työsuojeluvaalissa, kuten esimerkiksi työsuojelupäällikkö ja johtoryhmä, jotka ovat ensisijaisesti työantajan edustajia työsuojelun yhteistoiminnassa.

Työnantajan edustajat ja erityisesti työsuojelupäällikkö tiedottavat henkilöstöä heidän velvollisuudestaan valita keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Henkilövalintoihin he eivät voi puuttua. Jos esihenkilöille valitaan omat edustajansa, he voivat olla aktiivisia oman ehdokasasettelunsa osalta.

Jos molemmat henkilöstöryhmät valitsevat oman työsuojeluvaltuutettunsa, toimihenkilöiden ehdokas voi olla ehdolla ainoastaan toimihenkilöiden valtuutetun vaalissa ja samoin työntekijöiden edustaja ainoastaan työntekijöiden valtuutetun vaalissa. Jos henkilöstöryhmät päätyvät yhteisen työsuojeluvaltuutetun valintaan, tällöin sekä toimihenkilöt että työntekijät voivat äänestää samoja ehdokkaita.

Kyllä on.

Kyllä voi, mikäli hänellä on voimassa oleva työsuhde näihin kuhunkin.

Kyllä voi, mutta hän ei voi ottaa tehtävää vastaan, kun työsopimus päättyy.

Vaalien toteuttaminen

Jos yhteisen äänestysajan ja -paikan järjestäminen on hankalaa, voidaan sopia postiäänestyksestä. Postiäänestyksessä tulee varmistaa äänestäjän äänioikeuden toteaminen ja vaalisalaisuuden säilyminen. Postiäänestys järjestetään käyttämällä kahta kirjekuorta. Täytetty äänestyslippu suljetaan ensimmäiseen kirjekuoreen ja tämä sekä ilmoitus äänestäjän nimestä suljetaan ulompaan kuoreen. Tämä kirjekuori toimitetaan vaalitoimikunnalle postitse tai muulla luotettavalla tavalla. Postiäänestyksen on päätyttävä niin ajoissa, että äänioikeuden jo käyttäneet voidaan merkitä vaaliluetteloon ennen vaalin toimittamisen aloittamista varsinaisella äänestyspaikalla.

Mikäli postiäänestystä käytetään täydentämään uurnavaalia, on näillä tavoilla toteutetun äänestyksen päätyttävä riittävän ajoissa siten, että äänioikeuden jo käyttäneet voidaan merkitä vaaliluetteloon ennen uurnavaalin aloittamista.

Myöskään postiäänestyksen yhteydessä ei vaalimainontaa saa toteuttaa. Postiäänestämisestä sovittaessa, sovitaan myös siitä aiheutuneista kuluista.

Äänestys voidaan toteuttaa myös sähköisellä järjestelmällä. Sähköinen vaali edellyttää, että vaalitoimikunta saa työnantajalta käyttöönsä kaikkien äänioikeutettujen työntekijöiden sähköpostiosoitteet tai työpaikalla on käytössä yhteinen ryhmäpostilista tai muu järjestelmä, joka tavoittaa kaikki äänioikeutetut työntekijät. Sähköinen äänestys on toteutettava siten, että vaalisalaisuus ja äänioikeuttaan käyttäneiden merkintävaatimus täyttyy.

Mikäli sähköistä äänestystä käytetään täydentämään uurnavaalia, on näillä tavoilla toteutetun äänestyksen päätyttävä riittävän ajoissa siten, että äänioikeuden jo käyttäneet voidaan merkitä vaaliluetteloon ennen uurnavaalin aloittamista.

Myöskään sähköisen äänestyksen yhteydessä ei vaalimainontaa saa toteuttaa. Sähköisestä äänestyksestä sovittaessa, sovitaan myös siitä aiheutuneista kuluista.

Mikäli suostumuksensa antaneita ehdokkaita on asetettu vain yksi kuhunkin tehtävään ja varavaltuutettujen järjestys sovitaan, voidaan toteuttaa ns. sopuvaali. Valinta voidaan suorittaa myös esimerkiksi vaalikokouksessa, jos äänioikeutetut ovat yksimielisiä menettelytavoista ja valittavista henkilöistä.

Jos johonkin tehtävään on ehdokkaita enemmän kuin valittavia henkilöitä, ei sopuvaalia voida järjestää. Vaalikokouksesta on ilmoitettava henkilöstölle 14 vuorokautta ennen kokousta. Vaalitoimikunta vahvistaa valinnan. Sopuvaalilla tehdystä valinnasta on tehtävä pöytäkirja, joka asetetaan nähtäväksi henkilöstölle ja siitä toimitetaan jäljennös työnantajalle.

Jos henkilöstöllä ei ole mahdollisuutta osallistua vaalikokoukseen, valittujen nimet on ilmoitettava esimerkiksi panemalla ne nähtäväksi ilmoitustaululle. Jos sovittavaan määräaikaan mennessä ei ole tullut valituksia, valinnat ovat päteviä.

Äänioikeutettuja ovat vaalipäivänä yhteistoimintatyöpaikan työntekijät ja toimihenkilöt pois lukien työsuojelupäällikkö ja johtoryhmän jäsenet, jotka toimivat työnantajan edustajina työsuojelun yhteistoiminnassa. Jos toimihenkilöt valitsevat oman työsuojeluvaltuutetun, he ovat vaalikelpoisia ja äänioikeutettuja vain toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutetun vaalissa. Vastaavasti työntekijät ovat vaalikelpoisia ainoastaan oman valtuutetun valinnassa. Jos toimihenkilöt eivät valitse omaa valtuutettua, he äänestävät työsuojeluvaltuutetun vaalissa.

Ei saa äänestää työpaikalla, jossa on vuokratyöntekijänä. Saa äänestää oman työantajansa (henkilöstövuokrausyritys) työsuojeluvaaleissa.

Eivät voi.

Valtakirjalla ei voi äänestää.

Valinta suoritetaan arpomalla.

Vaalisalaisuudella tarkoitetaan sitä, ettei kenelläkään ole pääsyä tietoon siitä, kuka on äänestänyt ketäkin ehdokasta. Äänestyspaikalla on pidettävä kirjaa äänestäjistä ja varmistettava ettei useampaan kertaan äänestäminen ole mahdollista.

Vaaleissa saa äänestää myös muita kuin ehdolla olevia. Työsuojeluvaltuutetuksi, varavaltuutetuksi tai työsuojelutoimikunnan jäseneksi ei voida valita ketään vastoin tahtoaan. Jos valittu kieltäytyy, valitaan vaalissa hänen jälkeensä suurimman äänimäärän saanut.

Vaalien jälkeen

Työsuojeluvaltuutetuksi valitaan työsuojeluvaltuutetun vaalissa eniten ääniä saanut, varavaltuutetuiksi tulevat varavaltuutetun vaalissa kaksi eniten ääniä saanutta. Vaalitoimikunnassa voidaan myös sopia, että vaaleissa eniten ääniä saanut tulee valituksi varsinaiseksi työsuojeluvaltuutetuksi, toiseksi eniten ääniä saanut ensimmäiseksi varavaltuutetuksi ja kolmanneksi eniten ääniä saanut toiseksi varavaltuutetuksi.

Mikäli työsuojeluvaalissa työsuojeluvaltuutetuksi valitaan henkilö, jolla on määräaikainen työsuhde, valtuutetun tehtävä ei enää jatku työsuhteen päättyessä.

Jos työsuojeluvaltuutetun työsuhde päättyy tai hän eroaa työsuojeluvaltuutetun tehtävästä kesken toimikauden, hänen sijaansa tulee varavaltuutettu jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Jos työsuojeluvaltuutetun tehtävää ei saada täytettyä kyseiseksi toimikaudeksi valituilla varavaltuutetuilla, on järjestettävä täydennysvaali. Mikäli työpaikan ainoa varavaltuutettu siirtyy työsuojeluvaltuutetuksi, tulisi järjestää varavaltuutetun täydennysvaali samoja sääntöjä noudattaen.

Mikäli työsuojelutoimikunnassa henkilövaihdosten vuoksi tulee vajausta henkilöstön edustajien lukumäärässä voi täydennysvaali olla perusteltu. Vaalikauden lähestyessä loppuaan, voidaan täydennysvaalin sijaan aikaistaa varsinaisen vaalin ajankohtaa.

Työnantajan valtuuttama henkilö, käytännössä useimmiten työsuojelupäällikkö. Ilmoitus on tehtävä aina vaalien jälkeen, vaikka samat henkilöt jatkaisivat tehtävissä.

Vaalitoimikunnassa sovitaan, miten toimitaan. Tilanteen mukaan, voi olla perusteltua järjestää uudet vaalit. Neuvoa voi kysyä Työturvallisuuskeskuksesta, omasta ammattiliitosta tai työsuojeluviranomaiselta.

Jos asiaa ei pystytä ratkaisemaan yhteistoiminnassa työpaikalla esim. järjestämällä uusintavaalit, ilmoituksen voi tehdä työsuojeluviranomaiselle.

Työsuojelupäällikön rooli

Ei, kyse on henkilöstön edustajien, työsuojeluvaltuutetun ja –varavaltuutettujen, ja joissakin tapauksissa työsuojelutoimikunnan lisäjäsenten ja työsuojeluasiamiesten vaaleista. Työnantaja nimeää työsuojelupäällikön.

Työnantaja nimeää työsuojelupäällikön toistaiseksi, päällikön toimikauden pituutta ei ole määritelty.

Kyllä voi.

Kyllä voi, katso vastaus 3.

Ei voi.

Muutokset toimikauden aikana

Työnantaja nimeää edustajansa työsuojelutoimikuntaan ja voi tehdä henkilövaihdoksia kesken toimikauden.

Jos työsuojelutoimikunnan kokoonpanoa on tarvetta muuttaa kesken toimikauden, sovitaan muutoksista yhteistoiminnassa.

Jos työsuojeluvaltuutetun työ- tai virkasuhde tai muu julkisoikeudellinen palvelussuhde päättyy, hän eroaa tehtävästään. Työsuojeluvaltuutetun tehtävä on tärkeä luottamustehtävä, josta eroaminen kesken kauden muutoin ilman painavaa syytä ei ole suotavaa. Painavia syitä voivat olla toimenkuvaan, terveyteen ja työkykyyn liittyvät muutokset. Esimerkiksi, jos työsuojeluvaltuutettu siirtyy johtotehtäviin ja toimii jatkossa työnantajan edustajana, on eroaminen perusteltu.