Työsuojelun taloudelliset vaikutukset ja tunnuslukuja
Terve ja työkykyinen henkilöstö on yrityksen toiminnan jatkuvuuden perusta. Työperäiset sairaudet, ammattitaudit ja tapaturmat heikentävät yrityksen tulosta.
Yritykset käyttävät yhä enemmän työsuojelun tunnuslukuja toimintansa arvioinnissa. Muutamissa yrityksissä tehdään henkilöstötilinpäätöksiä.
Tapaturma- ja sairauspoissaolojen osuus työajasta oli teollisuuden työntekijöillä keskimäärin 6,2 prosenttia vuonna 2010. Tapaturmien osuus oli 0,3 prosenttia ja sairauspoissaolojen 5,9 prosenttia (EK:n työaikakatsaus).
Työtapaturmat
Palkansaajille sattui yhteensä 124 208 työvahinkoa vuonna 2010. Näistä104 788 sattui työpaikoilla ja 19 420 työn ja kodin välisellä matkalla.
Työpaikkatapaturmat v. 2000 - 2010, kaikki korvatut vahingot
Lakisääteinen tapaturmavakuutus
Työtapaturmien varalta on työnantajan otettava lakisääteinen tapaturmavakuutus valitsemastaan vakuutusyhtiöstä. Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen maksuun vaikuttavat maksetut palkat, työn vaarallisuus sekä maksujärjestelmä. Maksu muodostuu perusmaksusta ja lakisääteisistä lisistä.
Suuryritysten ja julkisyhteisöjen osalta yrityksen palkansaajille maksetut korvaukset vaikuttavat välittömästi yrityksen maksutasoon. Pienten ja keskisuurten yritysten vakuutusmaksuun korvaukset eivät vaikuta suoraan, vaan välillisesti valtakunnallisten tapaturmatilastojen kautta.
Maksujärjestelmät
Tapaturmavakuutusmaksujärjestelmiä on karkeasti ottaen kaksi – taulustomaksu ja erikoismaksu. Vakuutusmaksun suuruuden määrittelee se, kumpaa maksujärjestelmää on sovellettava.
Taulustomaksua käytetään pienten ja keski-suurten yritysten vakuutusmaksun määrittelemiseksi. Maksuun vaikuttavat eri ammattiryhmille maksetut palkat sekä työn vaarallisuus. Eri ammateille vahvistetaan vuosittain maksukerroin eli maksupromille, joka on sitä suurempi, mitä vaarallisemmasta ammatista on kyse. Promille määritetään vakuutuslaitoksen oman ja Tapaturmavakuutuslaitosten liiton kansallisen tilaston perusteella.
Esimerkkejä eri ammattialojen maksukertoimista talustomaksujärjestelmässä
Ammatti | Maksukerroin eli maksupromille, ‰ |
Betonityöntekijä | 54,80 |
Sorvaaja | 40,83 |
Sähköasentaja | 30,52 |
Kirvesmies | 60,54 |
Toimistotyöntekijä | 3,80 |
Kirvesmiehen maksukerroin on taulukon mukaisesti 60,54 ‰, eli noin 6 % palkasta (2 500 euron kuukausiansiosta vakuutusmaksu on 150 euroa).
Erikoismaksua käytetään suuryritysten ja julkisyhteisöjen vakuutusmaksujen määrittämiseksi. Erikoismaksussa vakuutetun organisaation vahinkohistoria eli sattuneista vahingoista maksetut korvaukset vaikuttavat suoraan yrityksen vakuutusmaksuun.
Erikoismaksujärjestelmiä on vakuutusyhtiöillä useita ja niiden soveltamisesta tehdään erillissopimus yrityksen kanssa. Erikoismaksujärjestelmän valintaan vaikuttaa yrityksen koon lisäksi sen riskinkantokyky. Näin ollen suuryrityksillä työturvallisuuteen investoiminen vaikuttaa vähentyneen korvausmenon kautta suoraan myös vakuutusmaksuun
Esimerkkejä työtapaturmista maksetuista korvauksista
Työtapaturmien ja ammattitautien vaikutukset vakuutusmaksuun voivat olla huomattavat etenkin suurilla työnantajilla. Tapaturma aiheuttaa vakuutusmaksujen ja inhimillisten kärsimysten lisäksi aina häiriön yrityksen toiminnassa ja sitä kautta myös välillisiä kustannuksia.
Esimerkki 1 Työntekijä jäi satama-alueella trukin alle.
Seurauksena oli useita ruhjevammoja, jotka johtivat pysyvään työkyvyttömyyteen.
Henkilö oli tapahtumahetkellä 47-vuotias. Ohimeneviä korvauksia maksettiin noin
|
Esimerkki 2 Työntekijä putosi rakennustyömaalla 12 metriä betonialustalle. Seurauksena oli useita ruhjevammoja lonkkiin, olkapäihin ja kylkiluihin. Tapahtumahetkellä henkilö oli 29-vuotias. Tapaturmasta seurasi 50 % työkyvyttömyys. Ohimeneviä korvauksia maksettiin noin 35 000 € ja pysyviä korvauksia yhteensä noin 140 000 €. |
Sairauspoissaolot ja tehty työaika
Sairauspoissaolojen osuus työajasta vuonna 2010 teollisuuden työntekijöillä oli 5,9 %. Vuonna 2009 luku oli 5,7 %.
Työntekijöiden ajankäyttö toimialoittain (EK:n työaikakatsaus)
Koko teollisuus | Elintarvike-teollisuus | Rakennus- tuoteteollisuus | ||||
tuntia | % | tuntia | % | tuntia | % | |
Tehty työaika | 1 452 | 77,0 | 1 488 | 76,8 | 1 533 | 80,9 |
Loma | 195 | 10,4 | 181 | 9,3 | 187 | 9,8 |
Sairauspoissaolo | 111 | 5,9 | 136 | 7,0 | 86 | 4,5 |
Tapaturma | 6 | 0,3 | 8 | 0,4 | 7 | 0,3 |
Muu poissaolo | 122 | 6,4 | 126 | 6,5 | 83 | 4,5 |
Yhteensä | 1886 | 100 | 1 939 | 100 | 1 896 | 100 |
Ylityö | 44 | 2,3 | 32 | 1,7 | 50 | 2,7 |
Sairauspoissaolojen kustannukset
Työnantajalle aiheutuu suoria kustannuksia lyhyistä ja pitkäaikaisista sairauspoissaoloista. Työnantaja maksaa työntekijän poissaolopäivien palkkakustannukset ensimmäiseltä kymmeneltä päivältä. Pitkän sairauspoissaolon (10–300 pv) osalta työntekijä saa ansiosidonnaista sairauspäivärahaa Kelasta. Työnantajan maksettavaksi jää työehtosopimuksen mukaisesti vain osa sairausajan palkasta 28–56 päivään asti riippuen työsuhteen pituudesta.
Esimerkki rakennustuoteteollisuuden yrityksen sairauspoissaolojen kustannuksesta
Töissä | Sairaus 1-9 päivää | Sairaus 10-56 päivää | |
Tuntipalkka | 13,00 € | 13,00 € | (4,82 €) |
Vuosilomapalkka (13,46 %) | 1,75 € | 1,75 € | (1,40 €) |
Lomaraha (5,73 %) | 0,75 € | 0,75 € | (0,59 €) |
Sosiaalivakuutusmaksut (28,5 %) | 3,71 € | 3,71 € | (2,96 €) |
Tuntikorvaus | 19,21 € | 19,21 € | (9,18 €) |
Päivän palkkakorvaus | 153,68 € | 153,68 € | (73,44 €) |
Rakennustuoteteollisuusyrityksen
keskimääräinen poissaoloprosentti on 5,3 %
eli 99 tuntia vuodessa. Lyhyinä
poissaoloina lasketut kustannukset ovat
1 900,8 €/työntekijä. Jos
yrityksessä on 100 työntekijää, sairauspoissaoloista aiheutuvien suorien kustannusten
osuus on 190 080 € vuodessa.
Poissaolosta aiheutuu työnantajalle myös epäsuoria kustannuksia erilaisista tuotannon häiriöistä. Kustannukset aiheutuvat pääosin tuotantoketjun väliaikaisesta katkeamisesta. Osa poissaoloista joudutaan korvaamaan ylitöillä.
Ylityökorvaus
Ylityöprosentti | 50 % | 100 % |
Perustuntipalkka | 13,00€ | 13,00 € |
Ylityö | 6,00€ | 13,00 € |
Tuntipalkka yhteensä | 19,00 € | 26,00 € |
Sosiaalivakuutusmaksut /27,5 %) | 5,23 € | 7,15 € |
Tuntikorvaus yht. | 24,23 € | 33,15 € |
Sairauspoissaoloprosentin suuruutta arvioitaessa tulisi yrityksessä pohtia myös siitä aiheutuvia kustannuksia. Oleellisinta olisi tutkia sairauspoissaolojen välillisiä ja välittömiä kustannuksia. Näin voidaan asettaa yrityksen omalle turvallisuustyölle selkeitä mittareita ja tavoitteita.
Prosessiteollisuusyrityksen pakkauslinja - 10 työntekijää - 20 sairauspoissaolopäivää/työntekijä vuodessa
Palkkakustannusten väheneminen 10 päivää x 10 työntekijää = 100 päivää = 800 tuntia Ylityötunnin keskimääräinen korvaus 25 euroa (palkka + sosiaalikulut)
Palkkakustannusten säästö vuodessa 25 euroa x 800 tuntia = 20 000 euroa |
Työkyvyttömyyseläkkeet
Työntekijät siirtyvät eläkkeelle Suomessa hieman alle 60-vuotiaina.
Merkittävä osa ennenaikaisista eläkkeistä on työkyvyttömyyseläkkeitä. Työkyvyttömyys-eläkkeiden aiheuttajia ovat mm. mielenterveyden häiriöt, tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja verenkiertoelinten sairaudet.
Työntekijäin eläkelain mukaan työkyvyttömyyseläkkeestä yritykselle aiheutuviin kustannuksiin vaikuttavat yrityksen koko, ikä eläkkeen myöntämisvuonna, eläkeprosentti ja eläkkeen määrä. Työkyvyttömyyseläkekustannus on keskimäärin 1,6 prosenttia palkkasummasta.
Jukka Mäkeläinen, Työturvallisuuskeskus, 27.9.2011