Fyysinen työkuormitus

Työn kuormitustekijöitä, jotka vaikuttavat työntekijän fyysiseen terveyteen ja työkykyyn ovat muun muassa työmenetelmät, työasennot, työn fyysinen raskaus tai työssä vaadittava tarkkaavaisuus sekä työvälineet, työympäristön, työyhteisön ja työntekijän itsensä ominaispiirteet.

Vaikka työn fyysinen raskaus ja yksipuolinen, kiivastempoinen toistotyö sinänsä on useilla aloilla koneiden ja automaation ansiosta vähentynyt, eivät rasitusvammoja aiheuttavat yksipuoliset ja jatkuvasti samoina toistuvat liikkeet ole vähentyneet.

Samassa asennossa pitkään tehtävät työt ovat tekniikan kehityksen mukana lisääntyneet, samoin tiedon määrällinen ja laadullinen käsittely sekä nopeutta vaativat työt.

Myöskään fyysistä voimaa vaativat aputyöt eivät ole poistuneet, vaan pikemmin lisääntymässä. Näissä töissä on paljon esineiden nostamista, siirtämistä ja kantamista vaativia tehtäviä.

Epätarkoituksenmukaiset kalusteet ja niiden huono sijoittelu tai työhön sopimattomat työvälineet voivat pakottaa hankaliin työasentoihin. Materiaalin tai tuotteiden kulun huono suunnittelu voivat hidastaa ja vaikeuttaa työn tekemistä.

Työympäristön puutteet tai epäkohdat ovat kuormitustekijöitä. Ne voivat lisätä työn järjestelyistä ja työtilan ergonomisista virheistä aiheutuvia vaivoja. Ympäristötekijöiden lisävaikutukseen ei useinkaan kiinnitetä riittävästi huomiota. Sopimaton lämpötila kuormittaa elimistöä, korkea melutaso aiheuttaa stressiä ja vaikeuttaa keskittymistä ja kuulemista erityisesti asiakaspalvelutyössä. Puutteellinen ja vääränlainen valaistus aiheuttaa lisäkuormitusta erityisesti tiedon käsittelyä ja tarkkuutta vaativissa tehtävissä.