Johtaminen
Johtamisella tarkoitetaan kaikkea sitä ohjaavaa tai arvioivaa toimintaa, jota organisaatiossa tehdään sen päämäärien ja tavoitteiden täsmentämiseksi, toimintaedellytysten luomiseksi ja varsinaisen toiminnan ohjaamiseksi tavoitteiden mukaan. Johtamisen perustehtävä on kaikissa oloissa tukea organisaation toimintaa ja luoda mahdollisimman hyvät edellytykset laadukkaan ja tuottavan työn tekemiselle.
Johtaminen ei kohdistu vain organisaation nykytilaan, vaan sillä pyritään vaikuttamaan myös siihen, minkälaiseksi organisaation tulevaisuus muodostuu. Johtamisen kautta toiminnalle määritellään suuntaa, johon ei ajauduta vaan hakeudutaan, sekä keinot, jotka otetaan harkitusti käyttöön.Johtaminen voidaan työpaikalla jakaa sen kohteen mukaan asiajohtamiseen ja ihmisten johtamiseen. Jako on ehkä vähän teennäinenkin käytännön tasolta tarkasteltuna, mutta toisaalta se auttaa ymmärtää johtamistehtävän monipuolisuutta. Asioiden johtamisella tarkoitetaan organisaation toiminnan ja toimintaprosessien hallintaa, suunnittelua, organisointia, kontrollointia sekä niihin liittyvää päätöksentekoa. Ihmisten johtaminen on puolestaan toisten ihmisten käyttäytymiseen vaikuttamista. Johtamisen tarkoituksena on saada henkilöstö ymmärtämään ja hyväksymään mitä ja miten on tehtävä, jotta toiminta organisaation tavoitteiden saavuttamiseksi mahdollistuisi. Johtaminen on aina vuorovaikutteista. Johtamista eivät harjoita vain ammattijohtajat vaan myös alaiset johtavat esimiehiään.
Ihmisten johtamisessa keskeistä on
- osaaminen ja sen kehittäminen
- innostaminen
- suunnan luominen
- yhteiset tavoitteet
- luottamus ja sitoutuminen
- muutos
- innovaatiot.
Tuottava ja tuloksellinen ihmisten johtaminen
Tuottavasti ja tuloksellisesti ihmisiä johtava esimies tarvitsee sekä kykyjä sosiaaliseen vuorovaikutukseen että taitoja tehdä vaikeita ja hyvin perusteltuja päätöksiä.
Hyvän esimiehen ominaisuuksia voisi kiteyttää seuraaviin asioihin:- arvostaa itse hyvää johtajuutta
- haluaa toimia ihmisten johtajana
- omaa hyvän itsekontrollin
- tuntee työn tavoitteet ja selkeät päämäärät
- antaa palautetta
- osaa motivoida ja innostaa
- tukee, auttaa ja on läsnä
- kuuntelee henkilöstöä päätöksenteossa
- osaa jakaa tietoa selkeästi
- on perillä työyhteisön tilanteesta
- tarttuu jämäkästi asioihin
- on suunnitelmallinen ja ennakoi.
Oikeudenmukainen johtaminen
Yksi oikeudenmukaisen johtamisen keskeisistä asioista on esimiehen oma tapa olla vuorovaikutuksessa työntekijöiden kanssa. Työntekijöiden kohtelu sekä pyrkimys tasapuolisuuteen ja arvostavaan vuorovaikutukseen vaikuttavat työntekijöiden luottamuksen heräämiseen esimiestään kohtaan.
Tätä puolta esimiehen toiminnassa työntekijät havainnoivat ja tekevät erityisesti sen pohjalta päätelmänsä esimiehen oikeudenmukaisuudesta. Se on keino, jota jokaisen esimiehen on mahdollista kehittää.Työntekijöiden mielestä oikeudenmukainen esimies
- on puolueeton, reilu ja tasapuolinen
- ei suosi ketään persoonan tai koulutustaustan perusteella
- välittää ja on kiinnostunut alaisistaan
- työskentelee avoimen ilmapiirin luomiseksi työyhteisöön
- antaa palautetta ja pystyy vastaanottamaan palautetta loukkaantumatta
- osaa organisoida työt, jakaa vastuuta ja saa ihmiset tekemään työt hyvin
- on jämäkkä
- ottaa johtajuuden ja osaa tarpeen mukaan myös sanoa ei.
PohdittavaksiEsimies:
Työntekijä:
|
Esimiehen tehtävät ja tuottavuus
Esimiehen tehtäviin sisältyy monenlaisia johtamistoimintoja. Ensisijainen tarkoitus esimiehen työssä on huolehtia, että hänen vastuualueelleen kuuluvat tehtävät tulevat hoidetuiksi sovitulla tavalla. Hän huolehtii siitä, että työn tavoitteet ovat selvät ja toiminta on tavoitteiden suuntaista. Monesti esimiehillä on myös tulosvastuu oman yksikkönsä toiminnasta.
Koska esimies onnistuu omassa työssään
alaistensa toiminnan kautta, on tärkeää että esimiehellä on kykyjä
saada aikaa alaisissaan motivoitumista, luottamusta ja sitoutumista
organisaatioon.
| Esimies vastaa: | |
| Työn ja toimintojen sujuvuudesta ja turvallisuudesta: | - töiden suunnittelu ja organisointi - työn päivittäinen valvonta |
| Työn tuottavuudesta: | - työn tavoitteen selkeyttäminen - työntekijöiden motivointi - luottamuksen rakentaminen - hyvän ilmapiirin turvaaminen |
| Toiminnan kehittämisestä: | - ideoimiseen kannustaminen |
| Yhteistoiminnan mahdollisuuksista: | - yhteistoiminnan mahdollisuuksien luominen - vuorovaikuttamiseen kannustaminen |
| Häiriöihin puuttumisesta: | - ihmisten välisiin ristiriitoihin
puuttuminen - haitalliseen työstressiin puuttuminen. |
Timo Kultasen (2009) väitöskirjan mukaan esimiestyön laadulla on suuri vaikutus organisaation tuottavuuteen. Esimies vaikuttaa mm. ilmapiiriin, luovuuteen, organisaation sisäiseen luottamukseen, motivaatioon ja stressin määrään. Esimiehen rooli on muuttunut yhä enemmän toiminnan edellytysten luojaksi ja ylläpitäjäksi.
Hänen tehtävänään on aikaansaada sellaiset käytännölliset, sosiaaliset ja kulttuuriset olosuhteet, että työntekijät haluavat ponnistella työyhteisön tehtävän ja tavoitteiden puolesta halukkaasti ja yhdessä hyvässä ilmapiirissä. Esimiehen kyky innostaa, kannustaa ja antaa rakentavaa palautetta korostuu, kun organisaation tuotteet ja toiminta perustuvat entistä enemmän osaamiseen ja asiantuntemukseen.
Esimiehen roolit
Esimies toimii samanaikaisesti monissa rooleissa. Hän toimii samaan aikaan esimiehenä, alaisena, kollegana sekä yrityksen edustajana organisaation ulkopuolisille tahoille. Erilaissa rooleissa toimiminen aiheuttaa esimiehelle monenlaisia odotuksia. Hyvä esimies osaa ympäristön vaatimuksia herkästi tunnistamalla siirtyä joustavasti roolista toiseen säilyttämällä kuitenkin tietyn ennustettavuuden ja samanlaisuuden käyttäytymisessään.
On tärkeää, että työntekijät tunnistavat esimiehen erilaiset roolit sekä tuntevat esimiehen tehtävät organisaatiossa. Mitä paremmin esimiehen ja työntekijän roolit täydentävät toinen toistaan, sitä sujuvampaa, luontevampaa ja selkeämpää esimiehen ja työntekijän vuorovaikutus on.Alaiset eivät välttämättä aina ole selvillä esimiehen tehtävistä ja rooleista. Alaistaitotutkimuksissa on ilmennyt kuitenkin työntekijöiden halukkuus kertoa esimiehelle toiveistaan ja tarpeistaan. Esimiehet toivovatkin työntekijöiltä heihin päin suuntautuvaa vuorovaikutusta. Esimies ei ymmärrettävistä syistä voi vastata jokaisen työntekijänsä ihannemielikuvaa, joten työntekijöiden odotusten jäsentäminen voi parantaa koettua esimies-alaissuhdetta merkittävästi. Esimerkiksi kehityskeskustelut voisivat toimimia sopivina mahdollisuuksina tähän. Ongelmatilanteissa esimiehet tukeutuvat mieluummin kollegansa apuun kuin niinkään alaistensa tarjoamaan tukeen. Aktiivista ja tukea tarjoavaa alaista ei koeta sopivaksi avun tarjoajaksi, vaikka hänellä saattaisi olla toimivia ratkaisuehdotuksia arjen työhön.
PohdittavaksiEsimies:
|









